Ei leiriä ilman…

Ei ole taas pitkään aikaan tullut päivitettyä urheilullisia kuulumisia, mutta nyt sitä tulee.

Nilkan kanssa kuntoutuminen on päässyt siihen pisteeseen, että kai kolmen viikon ajan olen juossut kevyehköjä vetoja ja vähän jo vauhditonta pituuttakin testaillut. Tässä syksyllä oli ihana vaihe, jonka aikana treenaaminen (salilla) tuntui mukavan helpolta eikä lihakset kipeytyneet, vaikka olisin tehnyt mitä. Juoksun aloittaminen sitten taisi palauttaa minut maanpinnalle jaheti alkoi paikat jumiutua. Mutta juokseminen on kyllä tuntunut mukavalta eikä nilkkaleikkaus näy juoksussa, ainakaan ontumisena tai askelpituuksissa. Toki leikatun jalan pohjelihas ei ole vielä ihan palautunut entiselleen. Ehkä sekin vielä. Kivaa on myös, että oikeasti luotan nilkkaani ja uskallan juosta, enkä jää sitä turhaan varomaan. Kovin hyvältä ja tukevalta se nyt operoituna tuntuu.

Tällä hetkellä olen Pajulahdessa SUL:in treenileirillä. Nilkkaleikkauksen takia tämän syksyn muut leirit jäivätkin väliin, mutta vihdoin olen taas leireilemässä. Urheilijaedustus tällä leirillä on melko vähäinen, kun suurimmalla osalla oli jotain muuta (kuten itsenäisyyspäivän juhlimista Niinistön kutsumana – aika huono syy olla tulematta leirille, vai mitä!).

Minut valittiin SUL:in EM-ryhmään monen muun huippu-urheilijan seuraksi. Aika jännää. Jo pelkästään siksi, että minut tuollaiseen joukkoon nimitettiin, tulee ihan olo, että pitää kyllä tosissaan alkaa tehostaa treenausta. Vaikka tuloksillani olenkin Euroopan ranking-listalla kai neljäs, ei urheilijan urani ole kyllä vielä ihan sinne huippu-urheilijan tasolle kivunnut. Olen polullani loppujen lopuksi melko alussa. Mutta nyt, kun nilkkakin on kunnossa eikä (toivottavasti) enää tule nyrjähdysten takia sellaisia muutaman viikon tai parin kuukauden treenitaukoja, voi tähänkin hommaan ottaa uuden vaihteen.

Tämän hallikauden sm-kisat jäänevät minun kohdaltani kokonaan välistä, ne kun ovat jo tammikuun puolivälissä. Hallikauden lopulla olisi tarkoitus kuitenkin jossain kisassa sitten jo pyörähtää. Ja vuoden 2014 treenit todennäköisesti aloitetaan kunnolla parin viikon leirillä Teneriffalla. Leirin jälkeen voikin mukavasti jatkaa vähän tiheämpää treenitahtia. Vähän täytyy vielä tosin selvittää parin kurssin osalta, onko pakolliset läsnäolot niin pakollisia, ettei niitä saisi mitenkään korvattua. Muuten voi jäädä hiukan keyhäksi opintopistesaldo tulevalta keväältä. Vaikka sitten toki voin ahkeroida kursseja kirjatentteinä.

Edellisessä kirjoituksessani valittelin taas tätä hieman vaihtelevasti toimivaa ruokapuolta. Sen kirjoitukseen jälkeen olen hieman tsempannut, eikä mitään ihan hirveitä hetkiä syömisen (tai syömättömyyden) kanssa ole käynyt. Aina olisi kyllä parannettavaa, erityisesti ateriarytmissä ja kasvisten syönnissä. Hiilarin lähteenä nyt viime aikoina on lähinnä ollut täysjyväpasta, sitäkin voisi hiukan vaihdella välillä. Palautusjuomaakin olen hieman ruvennut käyttämään. Tosin vasta niin vhän aikaa, etten osaa sanoa sen vaikutuksista treenistä palautumiseen vielä oikein mitään. Panostin sen asian suhteen ja ostin ihan palautusjuomajauhetta, vaikka toisaalta tavallinen maitokaakao voisi ajaa ihan saman asian. Ehkä myös pidän siitä maitokaakaosta enemmän… Mutta testataan nyt tuota jauhetta, kun sitä tuli se 5 kg pönikkä ostettua.

in, otsikkoon palatakseni…

En ole vielä ikinä tainnut olla yleisuhreiluleirillä ilman, että penikat olisivat kipeytyneet. Niin siis tälläkin kertaa. Lähinnä nyt kiukutteli tuo oikea, siis leikattu jalka. Se on varmaan ihan ymmärrettävääkin, kun pohjelihas koettaa kovasti kasvaavanhoihin mittoihinsa. Mutta en pystynyt edes koko pikajuoksutreeniäni vetämään, kun sattui. Jäi viimeinen sarja tekemättä. Heinä-elokuussa minulla oli penikoidenkin kanssa sellainen vaihe, ettei sattunut yhtään, vaikka olisin juossut miten paljon. Ehkä siis pääsen niistäkin kivuista vielä eroon.

Tähän loppuun sitten vielä vihdoin ja viimein yksi harjoitushyppy viime kevään Portugalin leiriltä. Yritin sitä silloin lisäillä, mutta erinäisistä syistä se ei onnistunut. Mutta nyt on video katsottavana.

Mainokset

Tietoja Ronja

Intohimoinen saavutettavuuden puolestapuhuja, jonka tavoitteena on saada digitaalisesta maailmasta jokaiselle toimiva ympäristö. Digitaalisen maailmanparannuksen lomassa urheilen tosissani ja vähemmän tosissani.
Kategoria(t): Harjoittelu, Leiri. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s